Matkalla dinosaurusten kanssa

Toisen- ja kolmannen vuosiluokan opiskelijoillamme syksyn pääprojektina oli monien odottamat dinosaurukset ! Lastenkulttuurikeskus Rulla tilasi meiltä tekeleitä lasten suunnittelemaan dinosaurusnäyttelyyn ja itse olin ainakin hyvin innoissani aiheesta. Jokaiselle jaettiin pienen suunnittelu jälkeen omat vastuualuensa. Aluksi varasin tehtäväkseni lentoliskon pienoismallin, mutta koska halukkaita oli hommaan useampi, niin otin sitten tehtäväkseni pari muuta juttua.

Ensimmäinen työstettäväni oli osaksi dioraamaa tuleva dinosauruksen kipsinen jalanjälki. Koska lapset odottivat kaiken olevan aika kookasta, vei minulta hetken löytää malli jalanjälkeen, joka olisi sekä tarpeeksi iso, että kutsuvan muotoinen. Dioraaman aikakauden vakiinnuttua jurakaudeksi, päädyin ottamaan mallia allosaurukselta.

Mallikuvien löydyttyä aloin ensin tutkimaan muotoja plastoliinin avulla. Jäljen maastosta haluttiin epäsäännölisen muotoinen, sekä ulospäin madaltuva ja jäljestä sen verran tarkka, että sen muodot tulevat selvästi esille. Päästyäni selville siitä mitä haen, siirryin styroxin kimppuun.


Styroxista oli tarkoituksena valmistaa kipsivaloksen muotille pohja, joka myöhemmin päällystettäisiin savella. Muotoilin erikseen jalkapohjan ja reunuksen, jotka sitten liimasin tasaiseen styrox -levyyn. Pääni ei aluksi toiminut ollenkaan reunaosaa tehdessäni, minkä lopulta huomasin johtuvan kuumeesta. Lyhyen sairasloman jälkeen työ luistikin taas paremmin, mutta jouduin silti myöhemmin korottamaan aiemmin tekemääni reunusta, sillä olin tehnyt siitä liian matalan jalkapohjaan nähden.

Kun muottipohja oli valmis, pääsin päällystämään sitä savella. Aluksi keskityin liittämään jalkapohjaa ja maastoa muodollisesti yhteen, jonka jälkeen lisäsin maastoon kuoppia ja rosoisuutta, sekä piirtelin jalkapohjaan poimuja. Poimuja tehdessäni käytin mallina kuvia kanojen jaloista.

Muotojen ja yksityiskohtien löydyttyä pääsin viimein kipsin kimppuun. Ensimmäisiä kerroksia kaataessani täytyi pitää huolta siitä, että kipsi levisi tasaisesti joka koloon. Levittelyssä kului tämä takia hieman pitempi tovi, mutta Terhi oli onneksi apuna sekoittelemassa lisää kipsiä valmiiksi. Keskivaiheilla lisäsin kipsin sekaan pari kerrosta kanaverkkoa lujittamaan jälkeä ja estämään sen halkeamista. Lopuksi levittelin viimeisen kipsikerroksen pitkää puutikkua apuna käyttäen, jotta pohjasta tulisi mahdollisimman tasainen.



Kipsin kuivuttua tarpeeksi, pääsin viimein ihmettelemään jalkapohjan luomaa negatiivia. Vasta tässä vaiheessa näki kunnolla, miten muotoilu oli onnistunut. Helpotuksekseni olin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Vielä oli kuitenkin tekemistä, sillä jälkeä odottivat pesu, ilmakuplien fiksaus, sekä reunojen rapsuttelu. Osan ilmakuplista korjasin kipsillä, mutta osa huusi päästä kaiverretuksi pieniksi kuopiksi. Puhtaana savesta ja pehmoisin reunoin jalanjälki sai vielä odotella pari viikkoa kuivumassa, ennenkuin annoin sen kalvenneelle pinnalle hieman sävyä kahvilla. Vihdoinkin valmis matkaamaan !

Kahvia tassuun ja menoksi