maanantai 28. syyskuuta 2015

Kauhun oppitunnit

Blogin päivittäminen on meinannut jäädä ihan kokonaan kiireen ja elämän jalkoihin. Nyt on viimein aika aloittaa tekstien ja kuvien uusi ryntäys:

Viimevuotisilla kakkos- ja kolmosluokkalaisillamme oli halua päästä napsimaan vähän persoonallisempia luokkakuvia ennen vuoden vaihtumista. Toivomuksiimme vastattiin, sillä ideasta oli ylemmille tahoille syntynyt toive, että voisimme toteuttaa kuvan, jota voisi myöhemmin käyttää myös mainontamielessä. Harrin pitämässä aivoriihessä keksimme teemoja merenalaisuuksista aina avaruuteen asti, mutta äänestyksen jälkeen aiheeksi lukittautui kauhumielisairaala. 
Koska kuluneen vuoden varat olivat joulun alla jo huvenneet, oli budjettimme pyöreä nolla. Tavoitteena oli siis selvitä mahdollisimman hyvin jo olemassa olevilla materiaaleilla, sekä lainatavaralla. Ostettavaksi päätyikin vain muutama ruiskupullo ja lakana, sekä iholle laitettavan veren ainesosat. Vaatteet saimme lahjoituksena koulun siivoojilta, yhdet aivot entiseltä oppilaalta, sekä pyörätuolit ja tippatelineen Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitokselta. Kuvauspaikkakin löytyi ihan läheltä, nimittäin Kätsän hylätystä keittiöstä.
Esivalmisteluihin kuului kaikenmoista mukavaa puuhaa muovien ja kankaiden sotkemisesta ja kuluttamisesta aina valeoksennuksen sekoitteluun. Maskeerauksen harjoittelu oli myöskin hyvin opettavaista, vaikkakin se nosti välillä kylmät väreet ajatusten harhaillessa aitoihin malliesimerkkeihin. Maskien kanssa ruokailu koko porukalla oli kuitenkin varsin hauska kokemus vertaillessamme kanssaopiskelijoiden reaktioita.
Kuvauspäivä meni ohi yllättävän nopeasti, eikä päivä venynyt yhtään niin pitkäksi kuin olimme ajatelleet. Roudaus, asettelu ja "sotkeminen" sujuivat ilman suurempia ongelmia. Itse kuvauksetkin veivät yllättävän vähän aikaa, vaikka kuvia kertyikin suuret määrät niin koko ryhmästä, kuin myös yksilö- ja parikuvina. Kaikkien kantaessa kortensa kekoon myös siivouksen alkaessa, ei kuvauspaikan kliinisyydestä olisi voinut kukaan arvata sitä synkkää tunnelmaa joka siellä juuri oli vallinnut. Kokonaisuudessaa projekti oli erittäin antoisa ja siitä löytyisi potentiaalia vaikka jokavuotiseksi perinteeksi !

                      




tiistai 22. syyskuuta 2015